tiistai 11. maaliskuuta 2014

Syöpäriskiä vähentävät elämäntavat?

Tätä asiaa on omalle kohdalleni tullut nyt joka tuutista. Siitä puhutaan lehdissä, kirjoissa, netissä ja kahvipöytäkeskusteluissa.

Oikein hyvä, että asiasta tiedotetaan, mutta onko kukaan ajatellut että tämä  kommentointi saattaa sattua ja syvälle niihin, joilla syöpä on jo todettu?

Punaisen lihan syönti ei ole ollenkaan terveellistä, ei sitä pitäisi niin paljoa syödä! Ei ole todellakaan ollut varaa syödä punaista lihaa paljoa, eikä kyllä oikeastaan haluakaan. Liharuokaa ehkä kerran viikossa tai kahdessa. Lisäksi jonkin verran kinkkuleikettä välillä, makkaraa harvemmin kuin kerran kuussa.

Runsaasti eri värisiä vihanneksia ruokavalioon, ja syöpäriski alenee. Vihanneksia, hedelmiä ja marjoja olen vetänyt koko ikäni ihan himooni. Ja tässä ollaan!

Aktiivinen raskas fyysinen liikunta, etenkin nuoruusiässä ennaltaehkäisee syöpää. Niinpä, ei olisi ehkä ollut mahdollista liikkua paljon enempää.

Mutta nyt, tähän voi tarttua, aktiivista liikuntaa en ole harrastanut viime vuosina. Jollei sitten lasketa koirien kanssa lenkkeilyä, omakotitalon huolto- ja puutarhatöitä, jotka olen tehnyt yksin. Fyysinen, raskausasteeltaan kuntosaliharjoittelun tasolla oleva työ tähän päälle. Juu syyllistämiseen tämä on oiva halko jolla lyödä, et ole liikkunut riittävästi!

Sokerina pohjalla, ylipaino on merkittävä riskitekijä kun puhutaan rintasyövästä. Aivan, minulla on ollut ylipainoa noin 20 vuotta. Viimeisten vuosien aikana arviolta viitisentoista kiloa.

Selvä homma, olen itse aiheuttanut ELINTAVOILLANI syövän itselleni! Huonolla tuurillahan ei ole osuutta asiaan, koska kaikki on itse aiheutettua.

Tässä tilanteessa mieli on muutenkin herkkä, niin tuntuu todella pahalta kuulla tällaisia suoria vihjailuja. Tottakai pääsen tästä yli. Olen aikuinen ihminen ja mielenterveyteni on aika vankalla pohjalla. Siitä huolimatta on pakko sanoa: miettikää ihmiset mitä sanotte. Toisten tuomitseminen tuntuu olevan hyvin yleinen harrastus.

Maailma olisi niin paljon parempi paikka jos ihmiset haluaisivat olla hyviä toisilleen.




2 kommenttia:

  1. Samanlaiset fiilikset oli minullakin. Noin kuukausi leikkauksen jälkeen olin vielä vähän kipeänä isossa marketissa. Kovasti kaupattiin Roosa-tuotteita mutta iltalehti se vaan säväytti kissankokoisin kirjaimin antamalla ymmärtää, että voit välttää syöpään sairastumisesi. Tuli ihan skitsofreeninen olo, itketti ja oksetti. Toisaalla kerättiin rahaa syövän voittamiseksi mutta lehti pistikin kaiken omaksi viaksi.

    Ei näitä tarvitse henkilökohtaisesti ottaa, mutta ymmärrän tunteesi paremmin kuin hyvin. Nyt osaan suhtautua asiaan jo vähän viileämmin. Puhukoon mitä puhuvat, alhaista on syövällä sillä tavoin rahastaa. Syöpäriskiään voi varmasti pienentää muttei nollata. Yhdellä prosentillakin se tulee jos on tullakseen.

    Lämpimin ajatuksin Maat

    VastaaPoista
  2. Kiitos Maat kommentista. Olen ihan varma että näitä ikviä tunteita joutuu moni syöpään sairastunut kokemaan, niinkuin me molemmat. Tästä aiheesta kirjoitan kyllä varmasti myöhemmin vielä lisää, sillä joskus tuntuu että myös läheiset ovat aika ajattelemattomia kommentoidessaan sairastumista. Sellainen sattuu! Lämpimiä halauksia sinulle!

    VastaaPoista